Tehtävä: tarina kuvasta, max 240 sanaa
Sebastiano Ricci, Perseus Confronting Phineas with the Head of Medusa, 1705-10 |
Hieman sen jälkeen, kun Oidipus oli lopulta surmannut
äitinsä, oli hänen lapsuudentoverinsa Perseus palaamassa kotiin pitkältä seikkailultaan.
Perseus oli kiertänyt rehevät maat ja kuivaksi itkeneet meret , taistellut
ilkeän jättiläisen kanssa ruohokansan kohtalosta ja voittanut viekkaalta käärmenoidalta vedonlyönnissä
tulivuoren.
Perseus oli viipynyt lämpimällä tulivuorella loikoillen, kun
näki maasta pilkistävän jotakin kiiltävää. Hän kaivoi kunnes sai nostettua
esille kauneimman koskaan näkemänsä peilin. Sankari huokaisi ihastuksesta, asetti peilin
kainaloonsa ja lähti laskeutumaan rennoin askelin kohti kohtia tyytyväisenä.
Kotikylässä Perseusta odotti juhlat, sillä sana oli kiirinyt
hänen edellään ja pikkulinnut laulaneet sankarin tulosta. Portille ehdittyään häntä vastaan säntäsi
riemuitseva väkijoukko ja kaikki hänen poika-ajan toverinsa olivat kasvaneet
komeiksi miehiksi niin, ettei Perseus ollut heitä tunnistaa. Kun
jälleennäkemisen riemu raikui suurimmillaan ja kaunis peili kiersi ystävien
käsillä ihasteltavana, kuuli Perseus takaansa lähestyvää kahinaa.
”Sssssssshhhheee on ssss..minun..sssssulokassss
kuvassssshhtimeni!!” Sihisi suuri
käärme, jolla oli ihmisen pää. ”Vai
niin, sinä senkin noita!!! Kehtaat palata kolostasi!” Perseus raivosi ja
kohotti miekkansa. ”Voitin vuoren ja niin on peilikin minun!”
”Sssssalli katssshoa kuvassstimeen, sssse on oikeussss ja
kohtuussss” supatti käärme ovelana. Kun
noita näki Perseuksen empivän, teki se
äkkiä hyökkäyksen. Mutta Perseus oli valmiina ja sivalsi miekallaan noidalta
pään irti.
”Katsohan sitä peiliäsi nyt! Ja sitten annat olla!” Perseus
mylvi ja nosti irtilyödyn käärmeitä
sikiävän pään kohti kuvajaistaan. Mutta ei noita enää peilistään pystynyt
iloitsemaan. Niin Perseus palasi
seikkailultaan todistettavana sankarina ja yllätyksestä tointuneet toverit
virkosivat entistä rajumpaan juhlintaan.
No comments:
Post a Comment