Sunday 15 March 2015

Perseuksen paluu



 Tehtävä: tarina kuvasta, max 240 sanaa

Sebastiano Ricci, Perseus Confronting Phineas with the Head of Medusa, 1705-10


Hieman sen jälkeen, kun Oidipus oli lopulta surmannut äitinsä, oli hänen lapsuudentoverinsa Perseus palaamassa kotiin pitkältä seikkailultaan. Perseus oli kiertänyt rehevät maat ja kuivaksi itkeneet meret , taistellut ilkeän jättiläisen kanssa ruohokansan kohtalosta  ja voittanut viekkaalta käärmenoidalta vedonlyönnissä tulivuoren.

Perseus oli viipynyt lämpimällä tulivuorella loikoillen, kun näki maasta pilkistävän jotakin kiiltävää. Hän kaivoi kunnes sai nostettua esille kauneimman koskaan näkemänsä peilin. Sankari  huokaisi ihastuksesta, asetti peilin kainaloonsa ja lähti laskeutumaan rennoin askelin kohti kohtia tyytyväisenä. 

Kotikylässä Perseusta odotti juhlat, sillä sana oli kiirinyt hänen edellään ja pikkulinnut laulaneet sankarin tulosta.  Portille ehdittyään häntä vastaan säntäsi riemuitseva väkijoukko ja kaikki hänen poika-ajan toverinsa olivat kasvaneet komeiksi miehiksi niin, ettei Perseus ollut heitä tunnistaa. Kun jälleennäkemisen riemu raikui suurimmillaan ja kaunis peili kiersi ystävien käsillä ihasteltavana, kuuli Perseus takaansa lähestyvää kahinaa.

”Sssssssshhhheee on ssss..minun..sssssulokassss kuvassssshhtimeni!!”  Sihisi suuri käärme, jolla oli ihmisen pää.  ”Vai niin, sinä senkin noita!!! Kehtaat palata kolostasi!” Perseus raivosi ja kohotti miekkansa. ”Voitin vuoren ja niin on peilikin minun!”

”Sssssalli katssshoa kuvassstimeen, sssse on oikeussss ja kohtuussss”  supatti käärme ovelana. Kun noita  näki Perseuksen empivän, teki se äkkiä hyökkäyksen. Mutta Perseus oli valmiina ja sivalsi miekallaan noidalta pään irti. 

”Katsohan sitä peiliäsi nyt! Ja sitten annat olla!” Perseus mylvi  ja nosti irtilyödyn käärmeitä sikiävän pään kohti kuvajaistaan. Mutta ei noita enää peilistään pystynyt iloitsemaan. Niin Perseus  palasi seikkailultaan todistettavana sankarina ja yllätyksestä tointuneet toverit virkosivat entistä rajumpaan juhlintaan.

No comments:

Post a Comment